tag:blogger.com,1999:blog-6327675670083530271.post1389928280650127653..comments2023-09-15T13:33:01.779+03:00Comments on MERITAIMENBLOGI: Luonnon spektaakkeli on lähes taimenen saannin veroistaPB Anttuhttp://www.blogger.com/profile/14404372265227293376noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-6327675670083530271.post-5759777991821082762011-11-28T19:22:42.951+02:002011-11-28T19:22:42.951+02:00Laitetaan tähän perään tunnelmia Antin mainitsemas...Laitetaan tähän perään tunnelmia Antin mainitsemasta toisesta veneestä:<br /><br />Heti satamasta ulos ajaessa vene otti reipasta loikkaa mainingeista, joten kaasua pois ja loppupäivä ajettiin luonnon ehdoilla. Kipparin roolissa avasin pelin toisen heiton pirteällä otilla. Luottopeli Suomenlahti Ismo ryyditettynä asiaankuuluvalla koukutuksella piti pulskan alamitan kiinni vapautukseen asti. Seuraava spotti oli hieman enemmän irti mantereesta, koska kerrankin sääennuste osui kohdalleen lähes minuutilleen. Navakka tuuli loppui kuin seinään ja lämmin rintama tarjosi +8-9 asteen miellyttävän lämmön. Tässä kelissä ei tarvittu pipoa tai hanskoja. Viikon tuulien rakentama jykevä maininki huuhteli ottipaikkoja ja muodosti mehukkaita takakuohuja. <br /><br />Kalat eivät kuitenkaan olleet halukkaita iskemään. Maaginen mieto hetki kesti ehkä 30-40 min. kunnes kylmä rintama pääsi vyörymään päälle ja keli alkoi nousta nopeasti. Tähän oli varauduttu pelikirjassa siten, että nokka otettiin kohti suojaista isoa saarta ja sen matalaa, kivikkoista rantaa, jonne maininki ei päässyt iskemään. Olin tutkinut paikan etukäteen kartasta, ja pannut merkille, että sinne on asiaa vain korkealla +50 cm vedellä. <br /><br />Paikka oli meille uusi, joten ekat heitot olivat surkeita molempien keskittyessä lukuisten kivien spottailuun. Keulamiehellä meni siinä samalla siimat solmuun haspelista, joten uusi setti käteen ja innolla hyrrän saloihin tutustumaan. <br /><br />Toinen liuku meni kuitenkin mallikkaasti ja Juhan 9´jalan kokotoiminen ”ex-varakeppi” linkoaa pakkini uuden tulokkaan, Ismon värissä sini-valkohelmiäinen oranssilla vatsalla kivirykelmän taakse syntyneeseen virtaamaan. Yksi kammen pyöräytys ja Pam! Ei tarvittu vajotuksia, otti on selvääkin selvempi. Kelaan oman vieheeni vierestä, noin metrin päästä (yllätys yllätys) nopeasti sisään. Voimakkaat muljahdukset pinnassa antoivat luvan odottaa kunnon taistelua. Tuuli piiskasi vettä vaakatasossa. Taimenen vetäessä siimaa tasaisesti ulos kuulemme sävelet hurmiollista fanfaaria. Jes Jes, ei lähde hyppimään! Nopea vilkaisu missä mennään, ja päätän uittaa veneen varovasti kivirännistä pois paremmalle väsytysalueelle. Samaan aikaan vapamies nauttii täysillä Jiihaan kaikuessa kilpaa todellisen syysmyräkän kanssa. Olen mukana pelissä, vaikka väsytysohjeeni taisivatkin kantautua kauas tuuleen. Mutta väliäkö tuolla, tässä taistelussa kipparin paikka oli olla statistina. Kalalla on voimaa painella minne haluaa 15-20 metrin alueella veneestä, mutta onneksi Juhalla on malttia antaa notkean vavan tehdä töitä. Ensimmäinen 5 min. menee taimenelle. Toinen erä tuo kalan jo lähemmäs venettä. Hiki nousee märkään pipoon kun kala näyttää taidot tynnyriuinnillaan ja nopealla syöksyllä aivan päinvastaiseen suuntaan. Pauhaan kohti keulaa - löysää jarrua!! Kala syöksyy menojaan tukevan matkan ja jää juromaan noin metrin syvyiseen veteen. Huh, tempun nähtyäni en ollut ollenkaan varma miten tässä tulee käymään. Sama toistuu kaksi kertaa seuraavien minuuttien aikana ennen kuin edes yritän tarjota haavia. Hermot ja Juhan aikaisempien ”onnen kolmosten” treenit olivat kuitenkin meidän puolella. Saan kunnian kopata upean 66 cm harteikkaan kalan kyytiin. <br /><br />Yläfemmat ilmaan ja saamamies haukkoo hetken erittäin raikasta syysilmaan keuhkot täyteen - tämä on kalastusta parhaimmillaan. Seuraavaksi raikkaat mintut kaadon kunniaksi lain sallimissa mitoissa, vene ylös, ja uuteen liukuun navakan tuulen antaessa kyytiä. Heitän tarmokkaasti samaan ottikuohuun Suomenlahti Ismon. Kyllä kyllä, Sonikin 9´jalan testimenestyjä vapani niiaa nätisti kalan merkiksi ja rulla pärähtää – kala kiinni. Hetken verran oli minun vuoro olla liekeissä kunnes kala nousi pintaan kertoakseen olevansa edellisen kalan pienempi veli. Nopea irrotus ja 48 cm syöksyy takaisin 6.8 asteiseen veteen. Aistikasta ja antoisaa, ei huono päivä olla merellä.Santtuhttps://www.blogger.com/profile/16987799057184733144noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6327675670083530271.post-47383632633332626122011-11-28T15:17:05.485+02:002011-11-28T15:17:05.485+02:00Todenmakuinen rapsa,tätä se on kun Luonto on pääro...Todenmakuinen rapsa,tätä se on kun Luonto on pääroolissa,enkä nyt tarkoita kaloja.Noita turva-asioita kannattaa miettiä etukäteen ja varusteet pitää kunnossa,loput yleensä hoituu maalaisjärjellä.Esim.Ursuit tms. pelastuspuku ja paukkuliivit on loppupeleissä aika halpa turvaväline vaikka kertahinta kirpaisisikin.Anonymousnoreply@blogger.com