Elämme historiallisen tärkeitä hetkiä nykyisten ja tulevien meritaimenkantojemme suojelussa ja elvyttämisessä. Jokainen kalastaja pystyy omalla toiminnallaan enenevässä määrin vaikuttamaan meritaimenen tulevaisuuteen vesistöissämme.
TE- ja ympäristökeskukset ovat yhteistyössä määrätietoisesti kunnostaneet taimenen kutualueita, poistaneet nousuesteitä kutupaikoille sekä suojelleet kalaväyliä jokisuilla ja suistoalueilla. Hankkeita on koko ajan käynnissä runsain määrin, ja myös EU on osallistunut toiminnan kustannuksiin.
RKTL:n tutkija Ari Saura (MMM) kertoo tässä kirjoituksessa faktatietoa - allekirjoittanut tyytyy lähinnä kommentoimaan omia ajatuksiaan ja näkemyksiään aiheesta.
Sauran mukaan Suomen merialueille (Suomenlahti, Saaristomeri, Pohjanlahti ja Perämeri) istutetaan tällä hetkellä vuositasolla luokkaa miljoona taimenenpoikasta (nämä n. miljoona yksilöä ovat siis pelkkiä vaelluspoikasia. Jos kaikki poikaset, vastakuoriutuneet ja mäti lasketaan, luku on huomattavasti suurempi). Suomenlahden osuus tuosta lukemasta on vaihtelevasti 100.000–200.000 yksilöä, karkeasti vajaa viidennes kokonaismäärästä.
Luonnonkanta ja istukkaat yhä paremmin erotettavissa
Kuten monilla järvialueilla ja esimerkiksi Ruotsin merialueilla on jo pidempään tehty, yhä lisääntyneellä rasvaevän leikkaamisella istukaskaloilta on päästy ilahduttavaa vauhtia viriävään catch and release -kulttuuriin luonnontuotannosta syntyneiden kalayksilöiden kohdalla. Sama trendi tulee vuorenvarmasti lisääntymään myös Suomessa, kiihtyvään tahtiin. Tavan yleistymisen ja kestävän kalastuskulttuurin nousun edellytyksenä on tietenkin, kaiken muun kunnostustoiminnan ohella, rasvaevämerkinnän voimakas yleistyminen.
Sauralla onkin aiheeseen liittyen mukavaa kerrottavaa. Ns. biodiversiteetti-istutuksissa, monimuotoisuutta ylläpitävissä ja tukevissa toimissa, käytännössä kaikilta istutuspoikasilta poistetaan jo rasvaevä. Aihetta sivuten, esimerkiksi Kymijoen koko lohi-istukaskannalta vuotiailta ja vanhemmilta operoidaan rasvaevä.
Meritaimenien istukaseriltä esimerkiksi Vantaan, Koskenkylän ja Ingarskilan joissa leikataan yhä useammin ja tiheämmin rasvaevä.
Nyt otetaan kalamiehistä mittaa
Suomen niemen ikiaikainen eräkulttuuri on, kuten kaikkialla muuallakin, perustunut enemmänkin ravinnonhankintaan kuin virkistysharrastukseen. Ajat ja arvot ovat muuttuneet. Tai ainakin voimakkaasti muuttumassa. Ihminen on omilla toimillaan usealla sektorilla luonut tilanteen, jossa alkuperäiset kalakannat vaativat säilyäkseen nopeita ja aggressiivisia reaktioita. Ainakin jos me, ja tulevat polvet haluamme pitää yllä luonnon monimuotoisuutta vastakin.
Mitä rasvaevätoimenpiteet sitten maksavat?
Yksivuotias taimenenpoikanen maksaa karkeasti 65 senttiä, vaellusvaiheen saavuttanut 1 euron verran. Rasvaevämerkintä kustantaa selvästi alle 10 senttiä kalayksilöä kohden. Yhtään kauemmas tulevaisuuteen ajatuksia kohdennettaessa hinta on mielestäni varsin kohtuullinen - ja etenkin jälkikäteen erityisen palkitseva!
Meritaimenblogi ryhtyy välittömästi miettimään miten sinä, arvoisa kalamies, voit omalta osaltasi vaikuttaa tulevien vuosien meritaimensaaliisiin. Hätäisimmät voivat kysyä istutusohjeita Suomenlahden Meritaimentoimikunnalta http://www.suomenlahti.fi/.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti