tiistai 11. toukokuuta 2010

Äitienpäivälahja

Veneen lasku viivästyi tänä vuonna pahasti ja alkukausi tulikin vietettyä kyytiläisenä kaislikkojen läheisyydessä. Ei siitä sen enempää. Lauantaina saatiin botski vihdoin veteen ja sunnuntaina olikin jo tarkoitus lähteä etsimään taimenia. Äitienpäivä... Onneksi Jaskalla oli hieno idea, että antaisin rakkaalle puolisolleni mahdollisuuden viettää laatuaikaa lasten kanssa ihan keskenään, joten uhrauduin ja lähdin pois jaloista...

Lounaistuulta n.5 m/s, ilma vajaat 9 astetta, pilvistä ja utuista. Merivesi kohtalaisen korkealla ja veden lämmöt 5-6 astetta. Lähtö satamasta kympin pintoihin kohti ensimmäisiä sisempiä paikkoja. Niistä ei kontakteja ja sameahkon veden takia siirryimme astetta ulommas kirkkaamman veden toivossa. Kirkasta vettä ei löytynyt, mutta ainakin kirkkaampaa. Heitimme muutaman pienen saaren sivuja ja niiden ulkopuolelle jääviä kivikkoja.

Heitin ambulanssi värisen E.V. Trutan kevennetyn pikkutuulenkala-runkoisen muutaman kiven väliin jäävän matalan päälle ja lähdin kelaamaan aika rivakasti hyvin lyhyillä pysäytyksillä, jotta ei tulisi pohjakosketusta. Vedessä välähti, kiinni ja vedin vastaiskun. Veteen jäi komeat pyörteet. Siiman päässä tuntui olevan selvästi totutusta raskaamapaa. Väsytin kalaa hetken aikaa ja yritin saada sen kauemmas matalasta kivikosta. Vapaan välittyi raskaita ja rauhallisia potkuja, lopulta taimen tajusi mitä oli tapahtunut ja otti ensimmäisen syöksyn, siimaa lähti puolalta yhtäsoittoisesti ja lujaa, syöksy tuntui kestävän ikuisuuden. Se vain päätti mennä, oli pakko lähteä veneellä perään, ettei siima leikkaisi kivikkoon. Hiljalleen sain väsytettyä kalaa lähemmäs venettä, sen näyttäytymättä. Muutaman pitkän syöksyn jälkeen se tuntui hiljalleen kohtalaisen valmiilta otettavaksi veneen viereen. Pumppasin taimenen hiljalleen veneen viereen, jolloin näimme sen ensimmäisen kerran. Kolmonen, nelonen onko femman taimen!? Muutama lyhyt syöksy, pakollinen veneen kiertäminen ja Jaska haavi taimenen kyytiin. Helv..tti minkä kokoinen! Nyt menee recordit uusiksi selvästi! Punnitus 5.1 kiloa ja pituutta 72 senttiä.

Täytyy myöntää, etten tiennyt ollenkaan miten päin veneessä pitäisi olla. Tärisevin käsin lähetin tekstareita ties kelle ja joillekkin varmuudeksi kahteen kertaan. Taisi siinä viisi tai kuusi Chesterfiediäkin palaa viiteen minuuttiin. Ai, sitä tunnetta! Paineet on poistettu tältä vuodelta. Nyt tiedän mitä teen vuoden päästä äitienpäivänä.

Jannen puolesta PB Jouni

Tekninen korjaus tekstiin. Alkuperäisessä tekstissä esiintyvä "Muikku runkoinen EV.Trutta" nimi on virheellinen. Kyseessä oleva runkomalli on nykyisin nimeltään Pikkutuulenkala.

Jannen puolesta PB Jouni

1 kommentti:

  1. Onnea Enkasta,Janne!Toi Tammukka meni ihan oikeaan osoitteeseen!
    Arska:)

    VastaaPoista