Käynnistin koneen ja suuntasimme tällä kertaa ihan Stadin edustan paikoille. Aluksi näyttikin todella heikolta. Kova tuuli oli puhaltanut kaiken lämpimän veden pois lahdista ja reunoilta, eikä mistään tuntunut löytyvän yli 4 astetta lämmintä. Pääosin vesi oli 3,7 - 4 Eagle-astetta. Pari tuntia tyhjän heittoa, kunnes suuntasin erääseen etelän suuntaiseen lahteen, jossa oli niemet kummallakin puolella. Mietin, että niemien on pakko olla pitää pahimmat virtaukset pois ja kun rupesi tyyntymään niin veden olisi pakko lämmetä.
Ajoimme lahden suulle ja mittari rupesi elämään: 4.6, 4.9, 5.4, 5.7, 6.1, 6.2...laitoin moottorin kiinni heitin kahden kiven väliseen aukkoon. Kelaan rauhassa ja ihan veneen viereltä kääntyy ihan näyttävän kokoinen taimen. Hitto kun ei nähnyt sitä aiemmin. Ei ota uudestaan. No, nyt oli kalat löydetty ja oli vaan enää ajan kysymys milloin iskisi uudestaan. Muutama tovi heittoa ja nyt on kiinni. Selkeästi pienempi kuin äskeinen, mutta silti mitallinen. Pirteä kala antaa hyviä syöksyjä, mutta ei jaksaa muutamaa minuuttia kauemmin. Haavissa nopeasti. Mittaus asettaa pyrstön 50 ja 51 sentin väliin, joten rimaa hipoen mitallinen. Päätän ottaa kalan kun oli kauden ensimmäinen mitallinen. Normaalisti olisi kyllä päässyt takaisin.
Apina pois selästä oli rentoa heitellä ja sain vielä yhden smoltin illansuussa. Harmitti vähän se isomman iskemättömyys, mutta omapa oli moka. Onneksi ensi perjantaina 14.5 aamulla alkaa 3 päivän taimensafari Inkoosta Pellinkiin ja ilmeisesti lämpötilakin on nousussa. Odotan innolla, mutta nöyrästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti