Nostan esiin yhden pointin. Intiaanikesä jatkuu ja vedenlämmöt huitelevat 16-18 asteen korvilla. Taimenet ovat tankanneet rajusti kesän mittaan ja ovat hienossa kondiksessa. Kutukaloja on iskenyt vieheisiin jo tuttuun tapaan ja onpa ensimmäiset syönnöskalojen herkutteluhetketkin koettu.
Taimenet ovat tosiaan väkevässä vireessä ja uupuvat pahoin lämpimän veden väsytyskamppailuissa. Kalat ovat sananmukaisesti hapoilla ja heikossa hapessa taistelun jälkeen. Kannattaa ehdottomasti vapautusten yhteydessä tsekata taimenen vointi ja tarvittaessa elvyttää se kunnolla.
Itselleni tuli varsin typerä fiilis, kun kolmosen kala lipsahti pyrstöntyviotteesta Fasterin korkeahkojen laitojen yli sitä huljutellessa. Vielä laitojen sisäpuolella tosissaan kiemurrellut kaunotar vajosi vatsa pystyssä kohti pohjaa, kuin kivi. Toivon hartaasti, että virkosi ja selvisi. Jatkossa olenkin toiminut siten, että elvytystilanteen alla on aina haavi seiftaamassa tilanteen ja vasta kun taimen varmuudella on uintikunnossa, se pääsee avoveteen.
Väsytyksiä ei kannata turhaan pitkittää (helppohan tässä koneella on heittää neuvoja, toista on asian toteuttaminen hopeatorpedon ollessa siiman päässä). Ainakin pienimmät tapaukset tulevat kuitenkin haluttaessa vauhdilla veneen kupeelle. Pihdeillä kääntelemään ja pentu sujahtaa elementtiinsä viivana.
Korkeapaine on jämähtänyt Suomen ylle, eikä tätä kirjoitettaessa suurempaa säätyypin muutosta ole lähiaikoina luvassa. Vaan erehtyvät ennustemallit ja meteorologitkin aina joskus. Ja kyllä se viileä syksy sieltä vielä tulee, joka tapauksessa. Tuolloinhan kausi sitten käynnistyy tosissaan!
T. Mikko Kuikka
P.S. Edellinen ei koske verkkomiehiä.
Taimenet ovat tosiaan väkevässä vireessä ja uupuvat pahoin lämpimän veden väsytyskamppailuissa. Kalat ovat sananmukaisesti hapoilla ja heikossa hapessa taistelun jälkeen. Kannattaa ehdottomasti vapautusten yhteydessä tsekata taimenen vointi ja tarvittaessa elvyttää se kunnolla.
Itselleni tuli varsin typerä fiilis, kun kolmosen kala lipsahti pyrstöntyviotteesta Fasterin korkeahkojen laitojen yli sitä huljutellessa. Vielä laitojen sisäpuolella tosissaan kiemurrellut kaunotar vajosi vatsa pystyssä kohti pohjaa, kuin kivi. Toivon hartaasti, että virkosi ja selvisi. Jatkossa olenkin toiminut siten, että elvytystilanteen alla on aina haavi seiftaamassa tilanteen ja vasta kun taimen varmuudella on uintikunnossa, se pääsee avoveteen.
Väsytyksiä ei kannata turhaan pitkittää (helppohan tässä koneella on heittää neuvoja, toista on asian toteuttaminen hopeatorpedon ollessa siiman päässä). Ainakin pienimmät tapaukset tulevat kuitenkin haluttaessa vauhdilla veneen kupeelle. Pihdeillä kääntelemään ja pentu sujahtaa elementtiinsä viivana.
Korkeapaine on jämähtänyt Suomen ylle, eikä tätä kirjoitettaessa suurempaa säätyypin muutosta ole lähiaikoina luvassa. Vaan erehtyvät ennustemallit ja meteorologitkin aina joskus. Ja kyllä se viileä syksy sieltä vielä tulee, joka tapauksessa. Tuolloinhan kausi sitten käynnistyy tosissaan!
T. Mikko Kuikka
P.S. Edellinen ei koske verkkomiehiä.
