Julkaisen Kari Kovasen ja poikansa Rikun (12v) puolesta hauskan taimentarinan. Ollut hiukan hiljaisempaa blogissa, joten kiva laittaa onnistuminen. Ja mikä hienointa, Riku väsytteli ison kalan tosi nätisti. Onnittelut koko blogiväen puolesta. -Antti
Ja tässä itse tarina, mukana myös video.
Poikani Riku 12v. oli nyt toista kertaa tänä syksynä harjoittelemassa taimenen kalastusta Loviisassa. Olin aatellut että jos saan kalan tartutettua, annan vavan hänen hoitoon, jotta saa tuntumaa miltä se taimen siellä tuntuu.
Varsin pian olikin pikkanen kala kiinni, ja annoin vavan pojalle,
joka leveä hymy suupielissä kelasi reilusti alamittasta kalaa kohti venettä ilman sen suurempia vaikeuksia. Irroitin koukun pihdeillä veneen vieressä ja pikkutaimen pääsi jatkamaan kasvuaan. Poika oli silti yhä yhtä hymyä, se oli hänen eka taimenkontakti, ja oli sitä jo jonkin aikaa kovasti odotellut tapahtuvaksi.
Sitten jatkettiin heittelyä ja pähkäiltiin jos mittakala saatais, niin sepä kruunaisi muutenkin komean päivän. Niin, kelihän ei tuntunut ihan parhaalta, kun tuuli pohjoisesta n. 3-4m/s., aurinko paistoi ja vesi oli laskenut 20-30 senttiä eilisestä.
Reilun tunnin päästä kun lilluttiin veneellä lähes tyynessä erään luodon kupeessa, tärähti selkeästi reilumman kokoinen kala kiinni, hetken päästä kun huomasin sen olevan tukevan oloisesti kiinni, annoin taas vavan pojalle ja siirryin sivummalle videoimaan sekä "ohjeita" antamaan. Nyt ei kala tullut veneelle suoraan kelaamalla, vaan veti siimaa ulos päättäväisin pyrähdyksin. Vapa oli hetkittäin kovin kaarella ja poika tuki kahvaa lonkkaansa vasten ja todeten että nyt on selkeesti isompi kala kyseessä, ja lieviä hankaluuksia vavan käsissä pitelemisessä, sanoin että löysää hiukan jarrua niin helpottaa. Kyseisessä kohdassa ranta syveni nopeasti, ja veneemme kohdalla oli vettä lähes kymmenen metriä, liekö siksi kala ei hypännyt kertaakaan, eikä muutenkaan montaa kertaa tullut pintaan möyrimään?
Kun kala oli muutaman kierroksen taluttanut poikaa veneen ympäri, näytti siltä että voisin vaihtaa videokameran haaviin ja kauhoa kalan kyytiin. Väsynyt poika uitti väsyneen kalan veneen viereen ja koppasin sen helposti kyytiin,vasta siinä vaiheessa huomasin miten hyvän kokoinen se olikin. Digivaaka näytti 4,04kg, pituutta oli 66cm ja mallia rasvaevätön istukas.
Oikein komee kala, ja oisittepa nähny pojan ilmeen kun se sanoi, "MÄ VÄSYTIN SEN IHAN ITE" !!!!! Kysyin lasketaanko se takaisen veteen vai viedäänkö kotiin, sanoi poika heti että lasketaan vaan takaisin,josta jäi parempi mieli varmaan kaikille osapuolille :D
Kuvassa pitäisi olla pojan eikä minun, mutta kun päätimme päästää kalan takaisin, ei viitsitty sitä kiusata sen pidempään.
Sitten jatkettiin heittelyä ja pähkäiltiin jos mittakala saatais, niin sepä kruunaisi muutenkin komean päivän. Niin, kelihän ei tuntunut ihan parhaalta, kun tuuli pohjoisesta n. 3-4m/s., aurinko paistoi ja vesi oli laskenut 20-30 senttiä eilisestä.
Reilun tunnin päästä kun lilluttiin veneellä lähes tyynessä erään luodon kupeessa, tärähti selkeästi reilumman kokoinen kala kiinni, hetken päästä kun huomasin sen olevan tukevan oloisesti kiinni, annoin taas vavan pojalle ja siirryin sivummalle videoimaan sekä "ohjeita" antamaan. Nyt ei kala tullut veneelle suoraan kelaamalla, vaan veti siimaa ulos päättäväisin pyrähdyksin. Vapa oli hetkittäin kovin kaarella ja poika tuki kahvaa lonkkaansa vasten ja todeten että nyt on selkeesti isompi kala kyseessä, ja lieviä hankaluuksia vavan käsissä pitelemisessä, sanoin että löysää hiukan jarrua niin helpottaa. Kyseisessä kohdassa ranta syveni nopeasti, ja veneemme kohdalla oli vettä lähes kymmenen metriä, liekö siksi kala ei hypännyt kertaakaan, eikä muutenkaan montaa kertaa tullut pintaan möyrimään?
Kun kala oli muutaman kierroksen taluttanut poikaa veneen ympäri, näytti siltä että voisin vaihtaa videokameran haaviin ja kauhoa kalan kyytiin. Väsynyt poika uitti väsyneen kalan veneen viereen ja koppasin sen helposti kyytiin,vasta siinä vaiheessa huomasin miten hyvän kokoinen se olikin. Digivaaka näytti 4,04kg, pituutta oli 66cm ja mallia rasvaevätön istukas.
Oikein komee kala, ja oisittepa nähny pojan ilmeen kun se sanoi, "MÄ VÄSYTIN SEN IHAN ITE" !!!!! Kysyin lasketaanko se takaisen veteen vai viedäänkö kotiin, sanoi poika heti että lasketaan vaan takaisin,josta jäi parempi mieli varmaan kaikille osapuolille :D
Kuvassa pitäisi olla pojan eikä minun, mutta kun päätimme päästää kalan takaisin, ei viitsitty sitä kiusata sen pidempään.