maanantai 16. huhtikuuta 2012

Gotlanti, aivan ylihypetetty mesta...NOT!


Kuka niitä tummia kaloja jaksaa onkia, kun kalaa saa Tanskastakin". Nämä sanat, jotka joku veijari tokaisi kassalla ennen reissua perukeostoksilla käydessämme tulemme muistamaan pitkään. Perinteinen kevään Gotlannin mertsarireissu on paketissa ja laukkuja purkaessa ja pesukonetta ladatessa ei voi kuin hymyillä noille kyseisen veijarin sanoille "Gotlanti, aivan ylihypetetty mesta...”.
Päänsisäisen hermoilun jälkeen siis vihdoin lennot Visbyhyn Tukholman kautta. Muutaman sängyssä pyörityn tunnin jälkeen heti aamusta kamat niskaan, perhovavat kasaan ja parkkipaikalle oppaita odottamaan. Edellisen viikon pieni takatalvi oli viilentänyt vesiä, mutta aurinkoinen sää ja keväinen etelätuuli lupaili hyvää. Oppaiden suunnitelma oli selvä ja jakauduimme kahteen porukkaan. Toinen porukka suuntasi länsi- ja toinen itäpuolelle saarta ja kalojen etsiminen oli alkanut. Aamupäivä menikin hyllyjen reunoja kolistellessa veden pysyessä 4–5 asteisena. Tulosta kuitenkin alkoi heti tulla ensimmäisestä paikasta lähtien ja puolenpäivän aikaan olikin jo oman porukan ukoilla apinat poissa selistä ja muutama komea taistelu hävitty. Myös toisesta ryhmästä tuli viestiä, että komea 73cm kala oli käynyt kuvattavana muutaman muun pienemmän lisäksi. Päivän kääntyessä loppua kohti oli paikallistuntemus poikaa ja suuntasimme matalaan tummapohjaiseen rutakkoon, eikä turhaan. Vesi oli lämmennyt 8–9 asteiseksi ja sopivat jalansijat löydettyämme kuuluikin ensimmäinen "Fish On!" -huuto. Paikalle pyörähti useamman kirkkaan kalan parvi, josta onnistuimme onkimaan useamman hopeakyljen kuvattavaksi ujoimpien vain tukistaessa Pattegrisenin periä. Parven siirryttyä eteenpäin oli Per oikeassa todetessaan "We should not leave, they will come back" ja niin tapahtuikin. Kalat pyörähtivät eteemme kahteen kertaan uudelleen. Myös toinen ryhmä oli onnistunut ja porukkamme avauspäivän saldoksi jäikin ainakin oman porukan mittareilla mitattuna käsittämättomät 17 kalaa!

Tuulen yltyessä ja kääntyessä puhaltamaan pohjoisesta ja lännestä siirryimme kalastamaan saaren itäreunaa ja kalaa tuntui löytyvän mukavasti useasta paikasta. Iltakalastus tuotti myös hyvin tulosta ja useamman perhoennätyksen ja muutaman katkeran tappion jälkeen oli neljän päivän kalastuksen saldo 31 kalaa kuuteen pekkaan ja useampi komea pudotus.
Ylihypetyksestä kirjoittaessa ja useampana vuonna samoja rantoja tällä porukalla välillä myös MP:nä kiertäneenä on vaan silloin nautittava, kun osuu isosti kohdalle. Suurkiitos myös paikallisille oppaille Per Jobsille, Kenny Cronhamnille, Jocke Lyanderille ja Kimille FishYourDream.comista. Heidän paikallistuntemus osoittautui taas korvaamattomaksi ja tänäkin vuonna riitti taas uusia todella hienoja paikkoja kalastettavaksi.


Nyt vaan samalla fiiliksellä kotivesiä koluamaan,
Tuomas & Juuso


Mahtava reissu - hyvä jätkät ja kiitos jutusta!
-Anttu

3 kommenttia:

  1. Komee rapsa ja reissu, pitäisköhän itsekkin yrittää taas pitkästä aikaa piipahtaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen pisto kotivesille tuotti yhden kalan, jolle mittaa oli kertynyt 55cm.

      Poista
  2. Hyvä artikkeli, toivottavasti kalaonni pysyy tulevaa kesääkin varten!

    VastaaPoista