Viikolla sain harppuunamiehiltä kuvan parista nätistä taimenesta ja kasasta siikoja ja lauantaina sain viestiä komeasta nelosen kalasta. Kalaa tuntuu siis olevan vuodenaikaan nähden hyvin paikalla. Sunnuntaina lähdimme kolmistaan Santun veneellä vahvistettuna takavuosien tekijämies Masalla, jonka vaimo oli kerrankin ollut suosiollinen ja päästänyt miehen vesille.
Keli oli koko päivän todella hirveä: kovaa koillistuulta, vettä vaakasuorassa ja umpiharmaa taivas. Hyvät kamat kuitenkin pelastivat päivän ja pystyimme heittelemään reilun viiden tunnin ajan ennen kuin tapahtumat hyytyivät kokonaan. Veneeseen ei tällä kertaa mittoja saatu ylös asti. (Santtu tosin sai yhden rajatapauksen, joka tummana laitettiin takaisin).
Oli mielenkiintoista huomata, että kaloja tuli tyrskyistä, rannasta ja syvemmältä. Mm. Masa sai alamitan kunnon kuohun edestä ja onnistui saamaan ison yli kolmosen kalan seuraamaan syvän päälle, mutta se ei iskenyt. Itselläni kävi joku tukistamassa silloin kun annoin uistimen lilliä välivedessä veneen rekatessa.
Tämä siis lupaa edelleen hyvää syksyn taimenvesille! Menkää siis kaikki jo nyt yrittämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti