25.4. oli itselläni tän vuoden kauden avaus. Kelikin oli varsinkin aamulla erittäin nautittava auringon paahtaessa kirkkaalta taivaalta ja tuuli henkäili 4-5 m/s lounaasta. Oman veneen pilssin sähköjohto oli katkennut talven aikana ja en jaksanut laskea venettä vesille ennen kuin olisin korjannut johdon. Lähdimme siis Santun veneellä liikenteeseen.
Veden kylmyys oli todella huomattavaa. Satamassa hurjat 3 astetta ja selillä 1-2 astetta ja kun soppaan isketään vielä alkanut kukinta + tulvavedet, niin olosuhteet olivat meitä vastaan. Kausi oli kuitenkin aloitettava ja olihan jo Petteri saanut hienon kalat edellisenä torstaina.
Päivä sujui enemmän lämpömittarin kuin plotterin näyttöä vilkuillessa. Heti kun vähänkään nousi, niin heitimme. Heitimme myös muutamia uusia paikkoja ja varsin lähellä mannerta. Jossain vaiheessa oli pakko ajaa vähän ulommas, sillä mantereen lähistö oli ihan kauhean sameaa velliä.
Eräässä idänpuoleisessa lahdessa (tuuli voimistui päivän mittaan) huomasimme vedenlämmön nousun ja menimme heittämään. Santun veljen Juhan ärhäkän värinen trutta sai jonkun kalan peräänsä, sillä uistimen perästä ilmestyi pyörteet. Muuta emme tästä lahdesta löytäneet vaikka kuinka perkasimme erilaisilla uistimilla: Trutta, Trutta Tuulenkala, Trout Quiver, Rapala X-Rap, Blue Fox Shallow wobbler, Vicke, Kustavin Ströömi...
Jatkoimme sitkeästi lämpimän veden metsästystä, mutta huonoin tuloksin. Rantaviivoja myöten kylmyys ja sameus oli kangistavaa. +2/30 cm näkösyvyys ei houkutellut. Katselmimme erästä etelä/länsireunaa, jossa vesi näytti vähän kirkkaamalta ja jossa oli siikamiehiä ongella. Täällä vesi oli jopa 4-asteista ja näki jopa 60 cm! Nyt heräsi toivo. Kalojen oli pakko olla alueella.
Laitoin kiinni oranssin pienen Trout Quiverin ja heitin erääseen lahdelmaan. Kala! Alamittainen noin 30 cm smoltti veti pari hyppyä ja tikutti menemään. Hienoa. Onneksi se irtosi hyppyjen jälkeen itsestään. Sainpahan jonkin tilastomerkinnän. Heitin paikon ja nyt jo mitallinen kala tulee perässä, havaitsin sen vasta noin metrin päässä uistimesta veden sameuden takia. Kuono melkein kiinni uistimessa, mutta ei iske vaikka tiputan veneen vieressä. Tämä olisi ollut noin 55 cm. Mutta äärimmäisen passiivinen ja jähmeä.
Sitten alkoikin iltapäiväksi ennustettu tuuli ja kaikki lämmönrippeet katosivat. Oli aika ajaa takaisin rantaan 7 tunnin mättämisen jälkeen! Kausi oli avattu varsin perinteisesti eli kylmää, sameaa ja pirun vaikeaa kalastusta. No, ei tarvi kuin pari viikkoa ja hommassa on jo ihan eri sointi. Menkäähän kokeilemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti