Lensimme jälleen tiistai-illaksi Gotlantiin ja otimme vuokra-auton allemme. Keskiviikosta perjantaihin otimme oppaat FishYourDreamilta edellisvuosien tapaan. Keskiviikkoaamuna aloitimme hieman tavallista myöhemmin, koska ilma oli poikkeuksellisen kylmä vuodenaikaan nähden. Tämä ei tietenkään luvannut hyvää kalantulon kannalta, mutta porukkamme oli silti täpinöissään kuin pikkupojat. Päätimme oppaan kanssa yhdessä tuumin kalastaa ensimmäisen päivän saaren luoteisosien paikkoja, joista osa oli jo porukallemme tulleet tutuksi. Heti ensimmäiseen paikkaan saavuttuamme huomasimme toisen auton parkkialueella. Päätimme kuitenkin mennä paikalle kalaan, koska kalastettavaa rantaa riitti hyvin. Tämä kyseinen kalastaja olikin varannut rannasta ns. hot spotin, joten kalastelimme hieman etäämmällä hänestä hyvien käyttäytymissääntöjen mukaisesti. Reilun tunnin verran kalasteltuamme paikallinen kaveri vinkkasi, että voimme koittaa myös hänen paikastaan mikäli haluamme. Tuohon mennessä hän oli jo saanut paikasta neljä kalaa uistimella, mutta perholla hän (ja mekin) olimme pyytäneet tyhjää. Heti kun paikkaan menimme, niin näimme kaloja tuikkimassa ja heittokäsi rupesi tärisemään. Kalastelimme paikkaa reilun tunnin verran ja koukutimme viisi kirkasta meritaimenta pinkeillä Glimme Rejeneillä (isoimmat 64cm ja 56cm). Itse en ole koskaan Gotlannissa nähnyt yhdessä paikassa noin monia meritaimenen tuikkeja kuin tuossa paikassa. Kalat söivät ilmeisesti paikassa viihtyviä matoja, koska niitä löytyi rantamatalasta sätkimässä – matojäljitelmiin ne eivät kuitenkaan purreet. Session jälkeen kiittelimme paikallista kaveria poikkeuksellisesta vieraanvaraisuudesta ja jatkoimme matkaamme. Loppupäivän kalastelimme luoteisosia, mutta emme onnistuneet koukuttamaan enää kaloja. Päivän saldo oli kuitenkin hyvä, joten menimme tyytyväisinä aikaisin nukkumaan.
Torstaina päivä valkeni samankaltaisena kuin keskiviikkona, eli kylmänä ja puolipilvisenä. Jatkoimme Per-oppaan kanssa kalastelua ja suuntasimme tällä kertaa saaren itäosiin. Ensimmäiseksi suuntasimme isoon niemenkärkeen, josta olin kuullut muiden suomalaisporukoiden saaneen kalaa pääsiäisen tienoilla. Saimme kalastella paikkaa tärpittä reilun tunnin verran kunnes Timolla vapa taipui. Karvan alle 50cm:n tummunut kala puraisi Grand Fjyr -perhoa ja toivoimme tietenkin paikalla olevan muitakin kaloja. Ottipaikka saikin osakseen melkoista pommitusta seuraavan puolen tunnin ajan, mutta jouduimme lähtemään paikalta tyhjin käsin. Jatkoimme saaren itäpuolen koluamista laihoin tuloksin, ja päätimme vielä iltapäivällä lähteä kopaisemaan edellispäivän ottipaikan. Iloksemme huomasimme heti tuikkeja veden pinnalla saavuttuamme ja ryntäsimme kalaan. Tällä kertaa kaloja oli paikalla huomattavasti vähemmän, mutta onnistuimme kuitenkin kaksi kirkasta kalaa paikasta koukuttamaan ja rantauttamaan. Tästä tyytyväisenä päätimme lähteä ruoan laittoon kämpille ja suunnittelemaan seuraavan päivän kalastusta.
Perjantaiaamu valkeni (?) erittäin harmaissa, kylmissä ja sateisissa merkeissä. Tiesimme heti, että päivästä tulee vaikea. Suuntasimme jälleen saaren itäpuolelle, tällä kertaa Kenny-oppaan kanssa. Kuten ounastelimme päivä oli vaikea ja etsimme kaloja hullun lailla. Illansuussa oppaamme löysikin meille muutaman kalan, mutta emme saaneet niitä perhoillamme huijattua. Jotenkin vaikutti siltä, että kalat olivat päättäneet laittaa suunsa kiinni. Kalastamissamme paikoissa kaloja (ja mm. hylje) varmasti oli, mutta tulokset olivat laihoja. Lauantaina sää oli hyvin samanlainen perjantaihin verrattuna ja toiveemme lämpimämmistä keleistä murskattiin. Lähdimme tällä kertaa omin päin kalaan, ja yhdessä tuumin päätimme mennä kopaisemaan tutun ottipaikan. Tuuli oli kuitenkin kääntynyt länteen, joten paikkaan oli ajautunut melkoinen kasa roskaa, eikä kalastamisesta tullut mitään. Tästä suuntasimme itäpuolelle kokeilemaan tuttuja paikkoja, mutta kalaa emme onnistuneet saamaan. Sunnuntaina veimme Markon kanssa Miikan ja Timon kentälle ja jäimme kalastelemaan vielä toviksi ennen omaa lentoamme. Sama virsi jatkui, koska emme taaskaan onnistuneet kaloja löytämään.
Tämän vuoden reissulla palasimme siis takaisin päiväjärjestykseen Gotlannin suhteen. Kaloja oli erittäin vaikea löytää, ja koskaan aiemmin en ole yhtä montaa kilometriä Gotlannin rantaa talsinut kuin tällä reissulla. Yritystä siis oli, mutta tulokset suhteellisen vaatimattomia. Yhteensä porukkamme sai kahdeksan kalaa, joista seitsemän kirkkaita. Täten strategiamme keskittyä kirkkaiden kalojen onkimiseen onnistui suhteellisesti, mutta absoluuttisesti kaloja olisi voinut olla enemmän. Tällä reissulla tuli myös mentyä nukkumaan huomattavasti aiemmin ja juotua alkoholia huomattavasti vähemmän kuin edellisreissuilla, joten ehkä olimme vaan kaloille liian pirteitä ja selviä J
Näyttää siltä, että säät lämpenee tällä viikolla ja se lupaa hyvää Antun porukoille. Myös toinen tuttu porukka on tällä hetkellä Gotlannissa kalassa, joten toivottavasti saamme ensi viikolla lukea blogista heidän menestyksekkäistä reissuista. Kiitoksia jälleen jätkille reissusta ja FishYourDreamille onnistuneesta ja mukavasta opastuksesta! Syksyllä tai ens vuonna viimeistään taas Gotlantia koluamaan...
- Juuso
Juuson puolesta PB Jouni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti