No ei se ihan alkuun siltä tuntunut kun Saken kanssa perjantaina merelle lähdettiin. Jäimme ensin mantereen läheisyyteen tutuille pelipaikoille, joista ei kontaktia mertsareihin saatu. Matka jatkui piakkoin hieman ulommas saaristoon. Veden lämpö tippui noin 3,2 asteeseen, kun se alkupaikoissa parhaimmillaan oli 5,6 astetta. Tästä huolimatta muutaman tunnin kuluttua olimme jo pari "napuraa" narranneet ja pari seuriotakin oli ollut. Sen sijaan toverit jotka lähtivät samaan aikaan rannasta, menivät suoraan ottipaikoille (valinta sekin). Eikä siinä kauan kestänytkään kun viestit kertoivat iloista kuultavaa: 2,5 ja 4,3 kg komeat veneessä.
Muutaman tunnin kuluttua palailimme starttipaikoille ennen auringon poistumista näköpiiristä. Ja niinkuin pelimiehet sen tietävät; iltasyönnin alkaessa on syytä olla valppaana ja voimissaan - niin oltiin mekin. Sakke heitti Trutan kiviriutan viereen ja kuinka ollakaan, tuo jo kovin tutuksi muodostunut repliikki "KII O", kajahti ilmoille. Noin kolmosen kala ravisteli ja hyppi ilmassa, jättäen kuitenkin saamamiehen nuolemaan näppejään. Hetken kuluttua uusi rundi samaan paikkaan ja taas: "KII O". Sen Sakke väsytti ammattimiehen elkein ja saimme kalan turvallisemmalle puolelle venettä. Jälleen olimme ajautuneet kauemmas ottipaikasta, joten eikun sama kuvio käyntiin; vaihdetta päälle ja tuulen yläpuolelle Hiawathan lailla hiipien. Sitten jo möyrähteli pinnassa - aivan sama paikka. Heitin renkaisiin jotka kalat meille ystävällisesti merkkasivat (kiitti vielä siitä), ja ei siinä muuta tarvinnutkaan kuin alkaa nautiskelemaan väsytyksen ihanuudesta. Kun kala oli haavittu, heitti Sakke samaan kohtaan, JA TAAS oli kiinni. Kun tämä yksilö oli veneessä, koitti jälleen minun vuoroni. Heitto, ja kiinni. Nyt olikin sitten isompi kaveri siiman päässä, oikea jurottaja. Hetken aikaa kala antoi signaalia voimastaan ja kertoi elkeillään hyvin selkeästi kumpi vie ja kumpi vikisee. Ensin mentiin länteen, käytiin etelässä, sitten itään ja sitten en tiedäkään minne - ei ainakaan meidän perheen ruokapöytään. Kalaa emme kunnolla missään vaiheessa nähneet, ison hahmon vain kerran etäällä veneestä. Muuta en pysty tarkemmin sanomaan, kun että tämä oli ISO kala.
Yhden kalan Sakke vielä siitä paikasta sai, joten aikamoista hulabaloota voi mertsarinkin kalastus välillä olla. Kunpa vain useammin löytäisi itsensä oikeasta paikasta, oikeaan aikaan. Ylös saadut kalat kyseisestä hotspotista (5 m säteellä) olivat kooltaan 2,9 - 2,1 - 1,8 ja n. 1,5 kg (C&R). Koko sessio kesti suunnilleen 25 minuuttia, jonka jälkeen vapaaliput oli jaettu loppuun.
-PB A
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti