Hiljainen viikonloppu

Pe 4.11. Sumuisten vesien gorillat
Vesille aamusta ja nokka kohti sumua. Olin liikkeellä yksin. Kaveriporukka myös toisella veneellä liikkeellä, joten katsotaan kuinka äijien käy. Aamusta näkyvyyttä ehkäpä 30m, joten tarkkana sai liikkua. Tutkaa olisi tarvittu veneeseen, niin sakeaa oli vesihöyry. Parit ensimmäiset paikat tyhjää, mutta sitten sain karvan alle 50cm kalan Chilillä. Toinen vene raportoi tyhjää.

Sumu hellitti puolen päivän jälkeen ja sitten olikin täysin erilainen keli. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, oli lähes tyyni, vieno tuuli idän puolelta ja vesi laskussa. Helppo päivä, tai sitten ei. Kiertelin paikkoja ja heittelin verkkaisesti. En niin tosissaan jaksanut piiskata, kun olosuhteet olivat vaikeat.













Illemmalla kun aurinko alkoi laskemaan, tiputin 3 kalaa. Ensin erään vedenalaisen matalan kohdalta alamittainen irtosi ensimmäisessä hypyssä. 5min päästä toisen saaren kohdalta kala junttasi uistimeen, mutta ei pysy. Tämä ei edes näyttäytynyt, vaan irtosi jo muutaman potkun jälkeen. Sitten saman saaren toiselta puolelta tarttui mittarajoilla oleva kala. Heti ilmaan ja taas ekassa hypyssä uistin lentää suusta. Kala vielä irvistelee ja hyppää ilmaan toisenkin kerran, vaikka ei ollutkaan enää kiinni. Kele!!

Lähden ajelemaan kohti tukikohtaamme, jossa 14 hlöä vietti viikonlopun meritaimenen kalastuksen merkeissä. Matkalla mökille saan multimediaviestin. Eräs porukkamme jäsenistä, ensimmäistä kertaa mertsarikalassa, oli saanut komean fisun aivan iltahämärässä. 76cm ja 5,1kg. Huh, upea kala, vaikka olikin saanut hieman kutuasua yllensä. Onnea vielä saamamiehelle!!!

La 5.11. Väsyneenä vesille
Lauantaina lähdettiin kolmen veneen voimin pyytämään. Edellisen illan saunominen painoi jäsenissä ja paras puhti oli poissa. Nyt tuuli oli aika rapsakkaa, sellaista liki 10m/s, idän puolella vieläkin. Paikkoja oli haastava löytää mihin moukari ei takoisi liian kovaa ja kalaa saattaisi olla paikoilla. Meidän vene veti ihan puhtaat nollat, yhtä tärppiä lukuunottamatta. Ihan tosissaan ei kyllä kalasteltu, se pitää myöntää. Taisi olla tämän syksyn eka kalaton päivä...

Toinen vene aloitti ihan kivasti, kun edellisen päivän komeimman yli 5kg kalan saanut kaveri saa heti, oliko nyt 3.lla heitolla 50cm kalan. Nyt on taivaanmerkit kohdallaan. Loppupäivä menee tässäkin veneessä paikkojen kierteltyksi, eikä enempää kaloja nähdä. Kolmas vene vetää jokseenkin samalla meinigillä. Noin 40cm kala veneeseen jää ainoaksi ylöstulleeksi tapahtumaksi päivän aikana.

Ainiin, sainhan minä kuitenkin jotain, nimitäin flunssan. Tämän johdosta su en lähtenyt vesille ollenkaan, mitä nyt ajoin veneen saaresta laituriin. Keli vieläkin tuulista ja vesi vaan tuntuu jatkavan laskusuhdannettaan. Yksi veneellinen miehiä kuitenkin piiskasi sunnuntain ratoksi ja olisiko alamittainen ylös ja pari tiputusta ollut saldo. Kysymysmerkki siksi, kun kuuluvuus merellä tuntuu olevan aika heikko ja puhelut pätkii jatkuvasti.

Havaintoja mereltä. Sekä torstaina ja perjantaina näin hylkeen pyörivän mantereen tuntumassa. Kovin utelias ötökkä, joka ei tuntunut venettä pelkäävän. Näimme myös ison parven Öllejä.. Mitä lie merilintuja, mutta ne nyt ristittiin ölleiksi, joka niitä kuvaa hyvin. Niitä lenteli avomeren laidalla iiiiso parvi, joka oli näyttävä näky. Kurkiaura tuli myös bongattua ja niitä tavallisia siivekkäitä, merivarpusia ja erikoislintuja. Vesi oli paikoin myös erittäin kirkasta. Kunhan tästä paranee, niin vesille pitää taas päästä.